Kategoria: Blogi

Leena Elina Valkeapää ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taidehistorialliset tutkimusretket 1871–1902

Leena Elina Valkeapää ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taidehistorialliset tutkimusretket 1871–1902

Olen 1800-luvun ja 1900-luvun alun kulttuurihistoriaan erikoistunut vapaa tutkija ja tietokirjailija. Koulutukseltani olen filosofian tohtori ja minulla on Jyväskylän yliopiston taidehistorian oppiaineen dosentuuri. Tutkimuksissani pohdin usein menneisyyden jälkiä, ihmisten suhdetta menneisyyteen ja sen käyttöä, tapahtumille ja esineille annettujen merkitysten muuttumista, sekä tieteen historiaa ja erilaisia tutkimusretkiä. Näen tutkimuskohteet prosesseina, olen kiinnostunut kohteiden käyttämisestä, siitä miten ajattelutavat muuttuvat ja tarpeet ja toiveet vaihtelevat.

Olen julkaissut tutkimuksia ja tietokirjoja muun muassa Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen restauroinnin historiasta, Kalannin alttarikaappiin liittyvistä kansanuskomuksista, Emil Nervanderin elämäntyöstä, kansallispukujen kulttuurihistoriasta ja Ritvalan helkajuhlasta. Viimeisin kirjamuotoinen julkaisuni on Nervanderin elämäkerta Vapaa kuin lintu. Parhaillaan viimeistelen Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taidehistoriallisia tutkimusretkiä 1871–1902 käsittelevää käsikirjoitusta. Sain Suomen Muinaismuistosäätiöltä vuonna 2018 avustuksen teoksen kuvakustannusten kattamiseen. Pyrin työssäni yhdistämään tieteellisen tutkimuksen ja yleistajuisuuden olipa kyseessä sitten tutkimuksen raportointi, tietokirja, opettaminen tai näyttelyn kokoaminen.

Asun Sääksmäellä. Toimin usein paikallistason hankkeissa eli suomeksi ilmaistuna teen kotiseututyötä. Laajemmin käsitettynä paikallisuus antaa mielestäni kiinnostavan näkökulman moniin kehityskulkuihin koskivat ne sitten kulttuurisen muistin problematiikkaa tai samanaikaisten yhteiskunnallisten ja arkielämän ilmiöiden yhteen kietoutumista. Yleisen ja paikallisen yhdistämistä käytin erityisesti Sääksmäen ja Valkeakosken vuotta 1917 käsittelevässä näyttelyssä, jonka suunnittelin Valkeakosken Myllysaaren museoon. Minusta paikallisuus on palkitsevaa, sillä palaute on suoraa ja yleensä hyvin kannustavaa. Tutkitulle tiedolle on tarvetta.

Blogi: avustuksen saajia

Blogi: avustuksen saajia

Aiempina vuosina Muinaismuistosäätiön avustuksen saaneet kertovat omista hankkeistaan.

Janne Rantanen ja Voionmaan muinaislinnatutkimukset

Janne Rantanen ja Voionmaan muinaislinnatutkimukset

Tutkin arkeologi Jouko Voionmaan (1912–1991) muinaislinnatutkimusten aineistoja, jotka kertyivät Suomen rautakautisilla ja keskiaikaisilla mäki- ja saarilinnoilla suoritettujen arkeologisten kenttätutkimusten myötä 1930–1960-luvuilla. Voionmaan tärkeimpiin tutkimuskohteisiin lukeutuvat Hattulan Tenholan ja Vesilahden Valkkisten linnavuoret.  Merkittävää osaa Voionmaan kenttätutkimusten tuloksista ei ole koskaan julkaistu, ja tähän tarkoitukseen Suomen Muinaismuistosäätiö myönsi minulle avustuksen vuonna 2018.

Kiinnostuin muinaislinnoista opiskellessani arkeologian perusopintoja Turun yliopiston avoimen yliopiston kautta viitisentoista vuotta sitten. Myöhemmin pääsin mukaan kenttätutkimuksiin linnavuorilla, ensin Turun yliopiston arkeologian oppiaineen opetuskaivauksilla Liedon Vanhalinnalla vuosina 2006–2008, sitten Museoviraston koekaivausryhmässä Janakkalan Kiianlinnalla ja Tuuloksen Laurinkalliolla vuonna 2013. Vuodesta 2015 lähtien olen tehnyt omia kenttätutkimuksia Hämeen ja Varsinais-Suomen muinaislinnoilla turkulaisten arkeologikollegoiden kanssa.