Jan Fast: Konfliktiarkeologinen väitöskirjatutkimus

Deutsches Lager Hanko 1942–1944 – The Modern Conflict Archaeology and History of a Second World War German Transition Camp in Hanko S. Finland.

Hankoniemen alue palautettiin muun Suomen yhteyteen joulukuun alussa 1941 ja keväällä 1942 Hangon Tulliniemen vapaasatama-alue vuokrattiin saksalaisille kuljetus- ja etappikeskukseksi. Kesä-/heinäkuun vaihteessa 1942 Suomen eteläisimpään kärkeen alettiin rakentaa Suomen ja Hangon oloihin nähden hyvin laajaa siirtoleiriä. Leiri tulisi lopulta sisältämään 150 eri rakennusta, näiden joukossa muun muassa majoitusparakkeja, talleja, saunoja, huoltotiloja, sotilaskodin sekä elokuvateatterin. Entisillä ukrainalaisilla sotavangeilla oli leirissä oma parakkialueensa ns. ”Ukrainerlager”.

Leiri on mainittu ohimennen muutamissa aikaisemmissa Suomessa julkaistuissa tieteellisissä tutkimuksissa mutta suuren saksalaisen kauttakulkuleirin historiaa ei ole milloinkaan tutkittu yksityiskohtaisesti. Leirin rooli kansallissosialistisen Saksan sotaponnistuksissa Pohjois-Suomessa ja sen vaikutukset Hangossa, muualla Suomessa sekä Suomenlahden eteläpuolella sijaitsevissa satamakaupungeissa ovat myös jääneet aikaisemman sotahistoriallisen tutkimuksen ulkopuolelle.  Hangon Tulliniemen saksalaisesta kauttakulkuleiristä on säilynyt poikkeuksellisen vähän arkistoaineistoa. Kyseessä on siis mitä suurimmassa määrin kohde, jonka tieteellisiin tutkimuskysymyksiin voidaan hakea vastauksia monitieteisen modernin konfliktiarkeologian keinoin. Tulliniemen saksalaisen leirin englanninkielinen väitöskirjatutkimus onkin herättänyt erittäin laajaa kiinnostusta Suomessa ja noteerattu myös muualla Euroopassa.  

Väitöskirjan laaja ja monipuolinen tutkimusaineisto koostuu tuhansista ainutlaatuisista kaivauslöydöistä sekä ympäri maailmaa sijaitsevista yksityiskokoelmista, arkistoista, internetin huutokauppasivustoilta ja kuolinpesistä löytyneistä henkilö-, sota- ja sosiaalihistoriallisista esineistä, valokuvista ja dokumenteista. Saksalaisten sotilaiden läsnäolon vaikutus Hankoon ja hankolaisiin on yhdistää leirin arkeologisen tutkimuksen sota- ja sosiaalihistoriaan. Yksityiskokoelmissa ja arkistoissa säilyneet saksalaiset kenttäpostikirjeet, päiväkirjamerkinnät ja valokuvat ovat tutkimuksen kannalta tärkeä lähdeaineisto. Yhdessä saksalaisten sotaveteraanien sekä entisten ja nykyisten hankolaisten haastattelututkimusten kanssa nämä valaisevat myös lasten ja naisten kokemuksia saksalaissotilaista ja leirin vaikutuksista Hangossa. 

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva Saksan armeijan muista suuremmista majoitusalueista Pohjois-Suomen ja Hangon ja Baltian rannikon välillä ja näin valaista Tulliniemen   kauttakulkuleirin asemaa osana saksalaisten leirijärjestelmää Suomessa, Suomenlahden ja Itämeren alueella toisen maailmansodan aikana. Väitöskirjatutkimus osoittaa modernin konfliktiarkeologian sekä yhteisöarkeologian mahdollisuudet sotahistorian tutkimisessa ja valaisee samalla arkeologisen tutkimuksen rajoitteita ja monesti vaikeaa asemaa tutkittaessa lähihistoriaan sijoittuvia poliittisesti arkaluontoisia tapahtumia ja moderneja arkkitehtonisia rakenteita.