Niina Koskihaara: Kuntaliitosten tarkastelua kylä- ja kotiseutuyhdistysten näkökulmista
Tutkin etnologian alaan kuuluvassa väitöskirjassani 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana toteutettujen kuntaliitosten vaikutusta paikallistasolla toimivien kylä- ja kotiseutuyhdistysten toimintaan. Kiinnostukseni paikallisyhdistyksiä ja niiden toimintaa kohtaan yhdistyi vuonna 2009 jo jonkin aikaa yhteiskunnassa vilkkaana käyneeseen kuntarakennekeskusteluun ja toteutettujen liitosten osakseen saamaan huomioon. Lähtökohtana aiheeni valinnalle toimivat siten omat kiinnostuksen kohteeni sekä yhteiskunnassa tiettynä aikana vaikuttanut ilmiö.
Tutkimukseni kohteina olivat neljä kuntaliitosta, joista kaksi Mynämäen ja Mietoisten sekä Pälkäneen ja Luopioisten liitokset olivat pieniä kahden kunnan välillä toteutettuja liitoksia. Toiset kaksi olivat monikuntaliitoksia, joissa useampia kuntia yhdistyi uusiksi Hämeenlinnan ja Salon kaupungeiksi. Näissä liitoksen toteuttaneissa kunnissa ja kaupungeissa tutkimukseni kohteena oli yhteensä yhdeksän kylä- ja kotiseutuyhdistystä, joiden aktiivitoimijoita haastattelin tutkimukseeni.
Kuntaliitosten tarkastelu on pääasiassa keskittynyt hallinnollisiin, taloudellisiin tai poliittisiin näkökulmiin ja pienemmälle huomiolle ovat jääneet näkökulmat, joissa tarkastellaan liitosten vaikutusta paikallisten yhteisöjen tai yksilöiden näkökulmasta. Tutkimukseni osoittaa kuitenkin sen, että liitosten mukanaan tuomat vaikutukset olivat konkreettisia myös ruohonjuuritasolla toimivien yhdistysten ja yhteisöjen arjessa. Liitokset muuttivat yhdistysten toimintaympäristöä muun muassa yhdistysavustusten, kokoontumistilojen ja kunnan kanssa toteutettavan yhteistyön muodoissa. Kuntaliitoksessa arjen taustalta huomion kohteeksi noussut kunta ja siihen liittyvät kuulumisen kokemukset joutuivat muutoksen tilaan, kun vanhaa kuntaa ei enää ollut, mutta uusikin tuntui vielä vieraalta ja muototumassa olevalta. Haastattelujen tekohetkellä vuonna 2011 kaikki haastateltavani kuvailivat identifioituvansa ensisijaisesti vanhaan kotikuntaansa, mutta ha antoivat paikkaan sitoutuvalle identiteetilleen mahdollisuuden myös tilannekohtaiseen joustavuuteen ja muuttumiseen.
Uuden kunnan muodostama paikkojen ja yhteisöjen kokonaisuus nosti esiin myös kuntaliitoksissa lakkautettujen kuntien sisällä vaikuttaneita rajoja. Kylien ja yhdistysten välillä vaikuttaneet kilpailu ja kyräilyasetelmat asettuivat uuteen näkökulmaan ja keskinäisestä kilpailusta haluttiin päästä pois ja siirtää painopistettä enemmän yhteistyöhön ja yhteiseen vaikuttamiseen uuden kunnan suuntaan. Haastateltavat näkivät oman kylän asemaan uudessa kuntakokonaisuudessa olevan mahdollista vaikuttaa parhaiten yhteistyöllä sekä aktiivisella ja näkyvällä toiminnalla. Tässä kylien esillä pitämisessä haastateltavat kuvasivat yhdistysten toiminnalla olevan jatkossakin merkittävän roolin.
Väitöskirja on julkaistu Suomen Muinaismuistoyhdistyksen julkaisusarjassa Kansatieteellinen Arkisto. Painettu versio on myynnissä Tiedekirjassa (25 €): https://tiedekirja.fi/fi/kun-kunta-lakkasi-olemasta
Väitös on julkaistu myös sähköisenä osoitteessa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9495-3
Kuvat: Niina Koskihaara.