Blogi

Kalmistopiiri on suuren suosion saavuttanut ammattilaisten perustama verkkojulkaisu, jonka tarkoitus on tuottaa suomenkielistä, helposti lähestyttävää ja luotettavaa tietoa arkeologiasta. Kalmistopiirissä julkaistaan säännöllisesti artikkeleita, opinnäytteitä ja viimeisimpiä uutisia arkeologian ja lähialojen aiheista. Kirjoittajat ovat arkeologiasta tai lähitieteistä valmistuneita ammattilaisia sekä alojen opiskelijoita. Vuonna 2018 Kalmistopiiristä tuli virallinen, jatkuvasti ilmestyvä arkeologinen julkaisu ISSN-tunnuksen myötä (ISSN 2489-9305). Kalmistopiiri on […]

Olen kansatieteilijä ja toimin tällä hetkellä vapaana tutkijana ja tietokirjailijana. Väittelin 2013 Helsingin yliopistossa tutkimuksellani Valta, tyyli ja tila. Keisarien ja presidenttien residenssi Helsingissä 1837–1940. Se edustaa keskeisesti esinetutkimusta. Olen tehnyt myös muita esineelliseen kulttuurihistoriaan liittyviä tutkimuksia ja kirjoittanut myös kuvataiteesta. Toinen – varsin erilainen tutkimusaihepiirini – on arkeologi, kansatieteilijä, kirjailija, valokuvaaja ja elokuvaaja Sakari

Joulukuussa 2019 julkaistiin Suomen Muinaismuistosäätiön avustuksella toteutettu Taidehistorian seuran julkaiseman Tahiti-lehden luontoaiheinen teemanumero 2/2019. Numerossa kartoitettiin kotimaisen taidehistorian tutkimuksen luontosuhdetta ja nykyisen taiteentutkimuksen luontokäsityksiä. Julkaisun toimittivat Roni Grén ja Riikka Niemelä. Artikkeleissa käytiin keskustelua sekä kuvataiteen että arkkitehtuurin tutkimuksesta ja luotiin näkökulmia taiteen ja ympäristömme historiaan aina luolamaalauksista nykyisiin ekokriiseihin. Arkkitehtuuria käsiteltiin kahdessa vertaisarvioidussa tekstissä:

Olen 1800-luvun ja 1900-luvun alun kulttuurihistoriaan erikoistunut vapaa tutkija ja tietokirjailija. Koulutukseltani olen filosofian tohtori ja minulla on Jyväskylän yliopiston taidehistorian oppiaineen dosentuuri. Tutkimuksissani pohdin usein menneisyyden jälkiä, ihmisten suhdetta menneisyyteen ja sen käyttöä, tapahtumille ja esineille annettujen merkitysten muuttumista, sekä tieteen historiaa ja erilaisia tutkimusretkiä. Näen tutkimuskohteet prosesseina, olen kiinnostunut kohteiden käyttämisestä, siitä miten

Tutkin arkeologi Jouko Voionmaan (1912–1991) muinaislinnatutkimusten aineistoja, jotka kertyivät Suomen rautakautisilla ja keskiaikaisilla mäki- ja saarilinnoilla suoritettujen arkeologisten kenttätutkimusten myötä 1930–1960-luvuilla. Voionmaan tärkeimpiin tutkimuskohteisiin lukeutuvat Hattulan Tenholan ja Vesilahden Valkkisten linnavuoret.  Merkittävää osaa Voionmaan kenttätutkimusten tuloksista ei ole koskaan julkaistu, ja tähän tarkoitukseen Suomen Muinaismuistosäätiö myönsi minulle avustuksen vuonna 2018. Kiinnostuin muinaislinnoista opiskellessani arkeologian perusopintoja