Blogi

Karen Niskanen´s archaeological research provides a deep dive into the red-ochre pictographs of the Finnish Lakeland.

Ethnos ry toivoo toimintaansa mukaan etnologian ja lähitieteenalojen tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita sekä esimerkiksi muistiorganisaatioiden ja muiden kulttuurialojen toimijoita mahdollisimman laajalta kentältä.

Myös tutkimustyö tapahtuu sukupolvien ketjussa. Ildikó Lehtinen kertoo Muinaismuistoyhdistyksen pilottihankkeesta, jossa tiedot ja kokemukset välittyvät.

Niina Koskihaara tutkii 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana toteutettujen kuntaliitosten vaikutusta paikallistasolla toimivien kylä- ja kotiseutuyhdistysten toimintaan.

Jan Fast luo kokonaiskuvaa Saksan majoitusalueista Pohjois-Suomen, Hangon ja Baltian rannikon välillä. Tutkimus valaisee Tulliniemen kauttakulkuleirin asemaa osana saksalaisten leirijärjestelmää toisen maailmansodan aikana.

Uuden ajan alun kirkkoesineistön tutkimus edustaa taidehistoriallista perustutkimusta. Esineiden ja niiden neljän vuosisadan aikana kokemien vaiheiden tarkastelu on tuottanut uutta, paikallishistoriallisesti ja kansainvälisesti merkittävää tietoa.

Valmistelen Helsingin yliopistossa väitöskirjaani pukeutumiseen liittyvistä hautalöydöistä nuoremman rautakauden Suomessa. Yksi tutkimuskohteistani ovat spiraalikoristeiset viitat, joita on löytynyt 1000–1200-luvuille ajoitetuista ruumishaudoista. Nämä usein sinisiksi värjätyt vaatekappaleet ovat olleet kauniita ja kallisarvoisia tekstiilejä, ja todennäköisesti kertoneet myös paljon kantajastaan.

Voiko tarinankerrontaperinnettä tavoittaa arkeologisesta aineistosta? Vastausta tähän kysymykseen on etsinyt Koneen säätiön rahoittama hanke Peuransarveen tallennetut tarinat: digitaaliset ihmistieteet ja taiteellinen tutkimus kivikauden Suomen tarinankerrontaperinteen tutkimusmenetelminä.

Turussa keskiajalla ja historiallisen ajan alussa lyödyt rahat muodostavat lukumäärältään merkittävän, mutta harvojen tunteman esineryhmän. Corpus Nummorum Aboensium kokoaa tiedot yhteensä yli 1500 Turussa lyödystä rahasta julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Varsinaisten Turussa lyötyjen rahojen ohella teos sisältää lisäksi Kuusiston linnassa 1520-luvulla lyödyt killingit. Teos on ensimmäinen teos, joka kokoaa tiedot yhteen kaikista tunnetuista

Väitöskirjatutkimukseni syntyi monen mutkan kautta. Valmistuin arkeologiksi ja työskentelin museoalalla, mutta äitiysloman jälkeen päädyin työskentelemään Turun yliopiston kansatieteen ja historian oppiaineiden vetämään kulttuuripääkaupunkiprojektiin Kerrottu ja koettu Turku. Huomasin viihtyväni yliopistolla ja innostuin tekemään väitöstutkimusta aiheesta, joka nivoi yhteen arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuvan kiinnostukseni etnologian ja tulevaisuudentutkimuksen tarjoamiin näkökulmiin ja menetelmiin. Nykyisin työskentelen museologian yliopisto-opettajana Turun yliopistossa.

Viime vuosikymmeninä arkeologiset kaivaukset ovat tuoneet päivänvaloon runsaasti uutta aineistoa Suomen keskiajan kylistä. Aineiston avulla voidaan tutkia uusista näkökulmista kylien elämää ja niiden asukkaita, joiden arkipäivästä niukat kirjalliset lähteet kertovat vain vähän. Tutkin väitöskirjassani The Social and Material World of Medieval and Early Modern (c. 1200–1650) Villages in Southern Finland (Suomen keskiajan arkeologian seura, 2021)

Vuonna 2021 julkaistiin kirjamme Löydöstä muinaispuvuksi, jota olimme yhdessä käsityömestari Mervi Pasasen kanssa laatineet pitkään ja hartaasti palkkatöiden, lastensaannin ja maailmanlaajuisen pandemian ohella.